Ravintola Hus Lindman –keskiajalta tähän päivään

 

Astuessaan Piispankadulta Ravintola Hus Lindmanin pihapiiriin on kuin vanhat arvokkaat lehmukset kehottaisivat hetkeksi pysähtymään ja aistimaan historiallista tunnelmaa. Tuomiokirkon kello kumahtelee taustalla ja linnut konsertoivat – kuin satoja vuosia tätä ennenkin. Tapahtumia ja henkilöitä viime vuosisatojen ajalta on koottuna tähän lyhyeen historiikkiin.  Useita kiinnostanee myös tietää, mistä ravintola Hus Lindman sekä sen salit Browallius, Sibelius, Kalm, Gylich ja Ekman ovat saaneet nimensä. 

Hus Lindman sijaitsee Piispankatu 15:ssä, jota keskiajalla Gangiuksen v. 1634 laatimassa, Turun vanhimmassa jälkipolville säilyneessä kartassa, nimettiin piispanpelloksi. Liki sata vuotta myöhemmin v.1732 Carl Linne’ vieraili Turun Akatemiassa, ja vierailun myötä Browallius sai idean ehdottaa, että Piispanpellolle perustettaisiin Akateeminen kasvitieteellinen puutarha. Puutarha perustettiin v. 1757, ja sen esimiehenä oli Linnen oppilaana ja ystävänä tunnettu lääketieteen professori Carl Fredrik Mennander. Kolme vuotta myöhemmin Linnen, Browalliuksen ja Mennanderin oppilaana ollut taloustieteen professori Pehr Kalm perusti alueelle hyötypuutarhan. Kasveja hän toi mm. Venäjältä ja Amerikasta. Åbo Akademin kasvitieteellinen puutarha tuhoutui Turun palossa v. 1827. Palon jälkeen kasvitieteellinen puutarha sekä palosta säästyneet kasvit siirrettiin Helsinkiin.  Vain yksi Pehr Kalmin 1700-luvulla istuttama, tulipalosta säästynyt tammi sai jäädä, ja se seisoo edelleen jykevästi Hus Lindmanin ja Sibelius -museon välisellä nurmella, Aurajoen vieressä. Kuin Linne’n muistoksi, alueelle jäi myös jonkin verran jalokiurunkannuksia ja neidonkieliä.    

Kasvitieteellisen puutarhan tuhouduttua piirilääkäri G. Rosell sai tilaisuuden v. 1832 rakennuttaa tontille Gyllichin piirtämän empiretyylisen talon. Talossa asuivat Gustaf ja Katariina Augustan lisäksi heidän tyttärensä Carolina sekä 2 piikaa ja renki. Aurjoen rannalle rakennetussa talossa oli alun perin 17 huonetta, ja niistä 5 oli tapetoitu. Tätä 2 salia, 2 keittiötä, 10 kamaria, 2 eteistä ja eteistuvan sisältävää rakennusta lämmitettiin 16 kaakeliuunin avulla. Piirilääkärin kuoltua v.1842 talo myytiin ylilääkäri F. G. Sanmarkille, joka oli Suomen ensimmäinen silmälääkäri. Talo on näistä ajoista hieman muuttunut. Nykyisin keittiösiipenä toimiva osa rakennettiin myöhemmin 1800-luvulla, muutoin talo on perusteellisen kunnostuksen myötä palautettu lähes alkuperäiseen asuunsa.

Vuosina 1849-1873 talossa asui hovimaalari Robert W. Ekman ja hänen vaimonsa Josefine (o.s. Pippingsköld).  R. Ekman oli pidetty seuramies, ja hänen aikanaan Hus Lindmanin saleihin kokoontui useasti Turun ja lähialueen seurapiiriä, joista poimintoina kreivi Adolf Aminoff, tohtori Pinello, arkkitehti Chiewitz, talousneuvos P. C.Rettig ja kreivi Carl Armfelt. Vuonna 1863 Åbo Underrättälsenissa kirjoitettiin Ekmanin upeasta kodista, joka lehden mukaan oli yksi kiinnostavimmista tutustumiskohteista Ruissalon, Pinellan ja säätytalon lisäksi. Toimittaja kuvaili, kuinka portin sisäpuolella kohtaa hyvin hoidetun kukkapuutarhan, jota varjostavat vanhat lehmukset. Vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen tekivät valoisat salit sekä erityisesti Ekmanin valtava ateljee. Arvostetun taiteilijan teoksia ovat mm. vuosina 1850-1855 maalatut Tuomiokirkon freskot. Ekman oli Turun Piirustuskoulun johtajana vuodesta 1847 alkaen, ja lisäksi hän perusti kotiinsa yksityisen piirustuskoulun v. 1866.

Ravintola Hus Lindmanissa on hovimaalari Ekmanin mukaan nimetty kabinetti, joka on erinomainen kokous- ja juhlatila n. 30 henkilölle. Historiallisesti erittäin arvokkaan talon entisöintityössä v. 2010 oli mukana myös Museovirasto, joka edellytti tämän Ekmanin ateljeena olleen huoneen säilyttämisen alkuperäisessä muodossaan. Tästä syystä Ekmanin sali jäi irralleen talon muista saleista. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Ekmanin ateljee olikin ollut talon pohjoissiivessä, jossa on mm.  talon piirtäneen arkkitehti Gylichin nimikkosali.                    

Ekmanin kuoltua talon osti Josefine-rouvan veljenpoika professori J.A. Pippingsköld, joka vuokrasi talon piirilääkäri Elfvingille. Vuosisatojen saatossa talossa ovat asuneet myös mm. Eva Alm (1892-1916) ja konsuli Edgar Grönblom (1916-1933). Åbo Akademi sai osittaisena lahjoituksena talon 1930-luvulla, ja sinne suunniteltiin kirjastoa.  Koska kunnostustyö olisi tullut liian kalliiksi, päädyttiin vuokraaman kiinteistö Turun ja Porin maaherra Franz Wilho Kytälle vuosiksi 1933-1949.

Vuonna 1949 Åbo Akademi otti talon käyttöönsä, ja sisätilat jaettiin uudelleen. Nykyisen Sibelius-salin paikalla oli Sibelius -museo (vuosina 1951-1965), kunnes nimikkomuseo valmistui viereiselle tontille.  Muut huoneet olivat tiedekuntien käytössä (Eglanninkielen tiedekunta 1965-1976, ruotsinkielen tdk 1968-1987, Kielipalvelu 1976-1987 ja valtiotieteellinen tdk 1988-2009).

Hus Lindmanin pihalla satoja vuosia sitten olleesta kasvitieteellisestä puutarhasta on kuin muistona lehmusten varjostama upea ruusupuisto, jonka kymmenet erilaiset ruusut ruusurouva Toini Lowisa Grönqvist lahjoitti v. 1993 Åbo Akademille sen 75-juhlavuoden kunniaksi. Puutarhassa on myös Abraham Kingelinin v.1830 rakennuttama huvimaja, joka oli alun perin Aninkaistenkatu 8:ssa. Huvimajan suunnitteli Gylich, joka samoihin aikoihin piirsi myös Hus Lindmanin. Huvimaja siirtyi Kingelinin kuoltua v. 1849 kauppias Kuffschinoffille. Vuosikymmenten saatossa huvimaja pääsi rapistumaan, mutta 1890-luvulla se kunnostettiin tehdasvalmisteisilla tapeteilla ja paperiseinillä.

Syksyllä 1975 Turun kaupunki sai lahjoituksena Kingelinin huvimajan ehdolla, että se entisöitäisiin ja kaupunki huolehtisi huvimajasta tulevaisuudessakin. Huvimaja päätettiin lahjoituksen myötä siirtää Piispankatu 15 puutarhaan, ja se entisöitiin lähes alkuperäisen huvimajan mukaiseksi. Esimerkkinä tästä historiallisen museon entisöimät sisäseinät, joissa on kerrassaan upeat, öljyvärimaalein koristellut tapetit. Huvimajaa odottaa jälleen ulkopintojen kunnostaminen ennen kuin siellä voidaan alkaa viettää esimerkiksi rapujuhlia, pienimuotoisia perhejuhlia tai tunnelmallisia illanistujaisia.  

Kukkaloiston keskellä olevan empiiristyylisen puutalon historiikkiin saatiin aivan uudenlainen sivu, kun vuonna 2009 Åbo Akademissa syntyi päätös entisöidä tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistö. Kiinteistöpäällikkö Bill Anckarin ehdotuksesta kiinteistöön päätettiin kunnostaa tasokas ravintola. Viranomaisten myönnettyä rakennusluvat, entisöintityö aloitettiin v. 2010. Empiiristyylinen puutalotalo saneerattiin lähes alkuperäiseen kuntoon yhteistyössä Museoviraston kanssa.  Jotta tilat vastaisivat tämän päivän rakennusvaatimuksia, joitakin pieniä muutoksia alkuperäiseen Gylichin piirtämään rakennukseen jouduttiin tekemään. Esimerkiksi talon sisäkattoja piti laskea ilmastointikanavien vuoksi. Sibelius –salissa voi nähdä eteläpäädyssä alkuperäistä kattokorkeutta sekä alkuperäistä kattolistaa. Salissa on myös kaunis 1850-luvulla maalattu seinämaalaus, joka on kunnostuksen myötä saatu alkuperäiseen loistoonsa. Hus Lindmanin entisöinnistä vastasi rak.arkkitehti Harri Verälä Arkkitehtitoimisto Schaumanista, sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Pia Sabellström, ja ravintolakeittiötilojen suunnittelusta vastasi ravintoloitsija Henrik Ulfstedt.

Tästä v. 2011 alkaneesta ravintola Hus Lindmanin aikakaudesta jäänee Piispankatu 15:n historiaan eräänä muistomerkkinä Aurajoen puolella oleva 120-paikkainen kesäterassi, josta voi ihastella kohti taivaansineä kurkottelevaa Tuomiokirkkoa, Tuomaansillan ja Tuomiokirkkosillan alta hiljalleen virtaavaa Aurajokea sekä rantabulevardin varteen istutettua kirsikkapuistoa.

Lukija on saanut lyhyen katsauksen Piispankatu 15 kiinteistön historiasta keskiajalta aina ravintola Hus Lindmanin avajaisiin 21.3.2011 asti.  Edelleen on kertomatta, mistä ravintolan nimi Hus Lindman juontuu. Vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen vuoden 2011 alussa ravintoloitsija Henrik Ulfstedt selvitti Piispankatu 15:n historiaa. Sen mukaan tontilla ollut tiedekuntarakennus oli nimetty Åbo Akademissa valtiotieteen professori olleen Sven Lindmanin mukaan. Kunnioittaakseen henkilöitä, jotka omalla tavallaan olivat vuosisatojen kuluessa jättäneet oman merkkinsä Piispankatu 15 historiaan, Ulfstedt nimesi ravintolan Hus Lindmaniksi, ja sen salit Ekmanin, Browalliuksen, Sibeliuksen, Kalmin ja Gylichin mukaan.

Piispankatu 15, 20500 Turku | © RAVINTOLA HUS LINDMAN